Jos olet myynyt, vaihtanut tai käyttänyt virtuaalivaluuttaa maksuvälineenä, siitä syntynyt voitto on Suomessa veronalaista tuloa. Verotuksessa virtuaalivaluuttaa, kuten bitcoinia tai ethereumia, ei pidetä virallisena valuuttana vaan omaisuutena. Tämän vuoksi sen arvonnousu realisoituu verotettavaksi heti, kun käytät sitä.
Tässä blogissa käymme selkeästi läpi, milloin verovelvollisuus syntyy, miten veron määrä lasketaan ja miten ilmoitat tulot oikein Verohallinnolle.
Milloin kryptotuloista pitää maksaa veroa?
Verotettavaa tuloa syntyy, kun:
- Vaihdat virtuaalivaluuttaa euroiksi tai muuksi viralliseksi valuutaksi.
- Vaihdat virtuaalivaluuttaa toiseen virtuaalivaluuttaan. Esimerkiksi bitcoinien vaihtaminen ethereumiin on verotettava tapahtuma.
- Maksat virtuaalivaluutalla tuotteita tai palveluita. Kun ostat vaikkapa elektroniikkaa tai maksat laskun kryptovaluutalla, realisoituu senhetkinen arvonnousu verotettavaksi voitoksi.
- Saat virtuaalivaluuttaa louhinnasta tai steikkauksesta. Louhinnasta (Proof of Work) saatu tulo on yleensä ansiotuloa. Steikkauksella (Proof of Stake) saadut palkkiot taas verotetaan pääsääntöisesti pääomatulona.
On tärkeää huomata, että verovelvollisuus syntyy heti tapahtumahetkellä, riippumatta siitä, siirrätkö varat pankkitilillesi vai jätätkö ne kryptovaluuttapörssin tilille. Pelkkä virtuaalivaluuttojen ostaminen ja säilyttäminen omassa lompakossa ei kuitenkaan vielä johda veroseuraamuksiin.
Miten veron määrä lasketaan?
Virtuaalivaluutoista saadut voitot verotetaan pääsääntöisesti pääomatulona. Veroprosentti on:
- 30 % pääomatuloista 30 000 euroon asti.
- 34 % pääomatuloista 30 000 euron ylittävältä osalta.
Voitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta sen alkuperäinen hankintahinta ja myyntiin liittyvät kulut. Verotuksessa käytetään FIFO-periaatetta (First In, First Out), mikä tarkoittaa, että myydessäsi virtuaalivaluuttaa sinun katsotaan luopuvan aina vanhimmista omistuksistasi.
Poikkeus: Tuhannen euron sääntö
Suomessa on käytössä pienten luovutusvoittojen verovapaus. Jos kaikkien omaisuuserien (ei pelkästään kryptojen, vaan myös esim. osakkeiden) yhteenlasketut myyntihinnat ovat verovuoden aikana enintään 1 000 euroa, niistä saatuja voittoja ei veroteta. Jos raja ylittyy, koko voitto on veronalaista tuloa.
Miten ilmoitan kryptotulot verottajalle?
Vastuu kryptotulojen ilmoittamisesta on aina sinulla itselläsi. Tiedot eivät siirry automaattisesti pörsseistä Verohallinnolle, vaikkakin kansainvälinen tietojenvaihto tehostuu jatkuvasti. Vuodesta 2026 alkaen Verohallinto alkaa saada kattavammin tietoja kryptovarojen kaupankäynnistä.
Toimi näin:
- Pidä kirjaa kaikista transaktioista: Säilytä tiedot ostoista, myynneistä, vaihdoista ja kuluista. Muistiinpanot ja tositteet tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta verovuoden päättymisestä.
- Laske voitot ja tappiot: Voit käyttää apunasi Verohallinnon FIFO-laskuria.
- Ilmoita tiedot OmaVerossa:
- Myynneistä, vaihdoista ja käytöstä syntyneet voitot ja tappiot ilmoitetaan kohdassa Pääomatulot – Luovutusvoitot. Valitse omaisuuden lajiksi Virtuaalivaluutat.
- Louhinnasta saadut ansiotulot ilmoitetaan kohdassa Muut ansiotulot.
On tärkeää ilmoittaa tiedot ajoissa ja oikein, sillä ilmoittamatta jättämisestä voi seurata veronkorotus.
Muista, että myös tappiot voi vähentää! Jos myyt virtuaalivaluuttaa tappiolla, voit vähentää tappion saman verovuoden luovutusvoitoista tai muista pääomatuloista. Vähentämättä jäänyt tappio voidaan siirtää vähennettäväksi seuraavan viiden vuoden aikana.

Taustaa: Verotus muuttuu läpinäkyvämmäksi
Suomalaisille kryptosijoittajille tärkein uutinen tuli marraskuussa verotuksen rintamalta. Vuoden 2026 alusta Verohallinto saa automaattisesti tiedot suomalaisten kryptokaupoista noin 70 maan pörsseistä ja välittäjiltä. Taustalla on kansainvälinen CARF-sopimus (Crypto-Asset Reporting Framework).
Tähän asti tilanne on ollut toinen. Tänä vuonna (2025) yhteensä 18 000 suomalaista ilmoitti vuoden 2024 kryptomyynneistään. Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myyntivoittoja kertyi yhteensä 225 miljoonaa euroa, mistä valtio sai verotuloja noin 68 miljoonaa euroa.
Verohallinnon ja valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 450 000 suomalaista omistaa kryptovaluuttoja. Verohallinnon ylitarkastaja Juho Hasan mukaan vain noin kymmenen prosenttia myyntejä tehneistä on ilmoittanut niistä veroilmoituksessaan. Hasan arvioi, että ainakin 30 prosenttia kryptojen omistajista on sellaisia, joiden olisi ainakin jonakin vuonna pitänyt ilmoittaa myyntitulonsa. Tämä tarkoittaa, että yli 100 000 suomalaista on jättänyt kryptotulojaan ilmoittamatta.
Jatkossa tiedot voivat näkyä esitäytetyssä veroilmoituksessa samalla tavalla kuin osake- ja rahastokaupat. Verohallinto arvioi, että uudistuksen jälkeen jopa 70 000 suomalaista voi löytää veroilmoituksestaan valmiit tiedot kryptovoitoistaan.
CARF-osallistujamaat (n. 70 kpl, 2026 alkaen)
Täydellistä julkista luetteloa kaikista 70 osallistujamaasta ei ole vielä saatavilla yhdessä lähteessä, mutta se vastaa pitkälti CRS-verkostoa (Common Reporting Standard). Alla on esimerkkiluettelo osallistujista:
- EU-maat: Kaikki 27 jäsenmaata + ETA-maat (kuten Norja ja Islanti).
- Muut Euroopan maat: Iso-Britannia, Sveitsi.
- Amerikka: Yhdysvallat (erityissopimuksin), Kanada, Brasilia, Argentiina.
- Aasia ja Tyynimeri: Japani, Singapore, Hongkong, Kiina, Intia, Indonesia, Malesia, Etelä-Korea, Australia, Uusi-Seelanti.
- Lähi-itä ja Afrikka: Arabiemiirikunnat (UAE), Turkki, Etelä-Afrikka.
Vaikutukset käytännössä:
- Kotimaiset ja CARF-maiden kryptopalvelut raportoivat tunnistetiedot ja transaktiot Verohallinnolle.
- Jopa 70 000 suomalaista voi saada kryptotulot esitäytettynä veroilmoitukseen.
- Tarkista aina omat tiedot OmaVerosta; esitäytetyt tiedot eivät välttämättä ole täydellisiä.
